Nojatuolin uudet jalat

Olemme onnellisessa asemassa senkin suhteen, että olemme onnistuneet säilyttämään lämpimät suhteet useisiin ystäviin ja sukulaisiin. Toki jokaisen kiireinen arki ja pitkät välimatkat venyttävät välillä tapaamistiheydet liian pitkiksi. Yleensä kuitenkin tilanne on sama puolin ja toisin, joten ymmärrystäkin riittää. 

Saimme sukulaislahjoituksena uuden sohvakaluston uuteen, tulevaan olohuoneeseemme. Kyseisen sohvakaluston on tätini hankkinut asuntoonsa kaksikymmentä vuotta sitten. Sittemmin sohvakalusto on kiertänyt serkkujeni kodeissa aina Singaporea myöten. Nyt tämä ihana sohvakalusto on Koivulehdossa, kun serkkuni perhe muutti omakotitalosta pienempään asuntoon, johon tämä sohvakalusto oli liian suuri. Olin haltioissani, kun meiltä kysyttiin haluaisimmeko nämä vaaleat istuimet meille. Olen nimittäin aina pitänyt tästä sohvaryhmästä, ja muistan kuinka aikoinaan ihastelin näitä jo tätini luona parikymmentä vuotta sitten. 

Vanha sohvaryhmä on loistavassa kunnossa, ainoastaan istuimien jalat ovat aikojen saatossa kärsineet niin, että nyt oli aika uusia ne. Mieheni tekikin itse sohvalle ja nojatuoleille uudet jalat. Sen verran tuotekehitystä jalat kokivat, että jaloista tehtiin hiukan korkeammat kuin mitä alkuperäiset olivat, jotta imurin suulakkeen saa helposti sohvan ja nojatuolin alle ilman tönimistä ja nykimistä. 

Olohuoneen remontti on loppusuoralla, mutta vielä pientä näperrettävää on, joten kuvauksellista kuntoa saamme kaikki vielä odotella. Kuvasin teille kuitenkin olohuoneemme nojatuolinurkkauksen sekä jalkojen muodonmuutoksen. 

Sandra*